Tuotteemme kypsyvät avomaalla eri aikoihin. Kasvihuoneissa mansikat alkavat kypsyä huhtikuussa ja eri lajikkeet antavat satoa pitkälle syksyyn. Loppukesästä keskitymme erilaisiin meloneihin ja kurpitsoihin, joihin kehittyvät upeat maut valoisan kesän ansiosta. Syksyllä keräämme myös metsämarjoja ja sieniä.
Kesän edetessä kannattaa seurata somekanaviamme, jotta tiedät minkä tuotteen sesonki on parhaimmillaan.
Raparperimehu
Rannikon puutarhan raparpereista kylmäpuristamalla valmistettu mehutiiviste sopii sellaisenaan niin lapsille kuin aikuiseen makuun ja pohjaksi monenlaisiin juomiin. Laimennussuhde 1+3.
Mansikkamehu
Mansikkamehussa maistuu kesä ja Rannikon mansikat. Mansikkamehutiiviste on valmistettu kylmäpuristamalla, jolloin vitamiinit säilyvät parhaiten ja maku on raikas. Laimennussuhde 1+2.
Glögi
Joulun makuinen mustaherukka-mansikkaglögi Rannikon puutarhan marjoista. Glögitiiviste on riittoisaa, laimennussuhde on 1+3.
Mansikka
Mansikkaa saadaan avomaalta keskikesällä ja kasvihuoneesta jopa huhtikuusta lokakuulle asti.
Mustikka
Metsämustikat alkavat kypsyä
heinäkuun puolivälissä.
Puolukka
Puolukkaa saadaan kerättyä lähimetsistä syksyllä, elokuun lopulta lokakuulle.
Punaherukka
Punaherukka on kirpeä marja, väriltään kirkkaanpunainen ja pehmeä. Punaherukat eivät säily pitkään poimimisen jälkeen, joten ne kannattaa käyttää heti tai pakastaa.
Mustaherukka
Mustaherukka on hyvä C-vitamiinin lähde. Maistuu sellaisenaan mutta sopii säilöttäväksi pakasteena, hillona tai mehuna.
Valkoherukka
Valkoherukka on punaherukan makeampi ja vähemmän kirpeä muunnos. Syödään muiden herukoiden tavoin sellaisenaan tai säilötään.
Vadelma
Vadelman kuori on ohut ja rikkoutuu herkästi. Ne kannattaa syödä tai säilöä nopeasti, sillä ne säilyvät poiminnan jälkeen vain muutaman vuorokauden. Puutarhavadelma kypsyy heinä-elokuussa.
Pensasmustikka
Isokokoinen marja on metsämustikkaa makeampi. Sininen väriaine on ainoastaan kuoressa, joten se ei tahraa niin kuin metsämustikka. Pensasmustikat kypsyvät elo-syyskuussa.
Hunajamarja
Hunajamarjapensas on toiselta nimeltään marja- tai makeasinikuusama. Terveellisyytensä ansiosta sitä kutsutaan ikuisen nuoruuden marjaksi. Mehukkaat, makeanhappamat marjat kypsyvät kesä-heinäkuussa.
Karviainen
Karviaismarja kypsyy samoihin aikoihin kesällä kuin herukat. Karviaiset maistuvat parhaalta sellaisenaan syötynä.
Tyrnimarja
Tyrnimarja on hapokas terveyspommi jota kannattaa pakastaa tai mehustaa talven varalle.
Raparperi
Raparperi on monipuolinen ja se kasvattaa varsia pitkälle kesään. Hapokas raparperi on tuttu leivonnaisista, mutta sopii yhtä hyvin myös suolaisten ruokien kylkeen.
Tarhaherne
Kasvatamme pelloillamme tarhahernettä ja herne avaa alkukesällä mansikan kanssa avomaan satokauden.
Taimien esikasvatus
Todellista lähiruokaa!
Istutamme siemenet ja esikasvatamme vihannesten taimet omissa kasvihuoneissa Halikon kirkon tuntumassa.
Avomaankurkku
Avomaankurkusta valmistetaan kesäisiä hölskykurkkuja ja etikkaan säilöttynä niissä maistuu kesä talvellakin.
Vihreä salkopapu
Pavuissa on runsaasti proteiinia ja kuitua. Tuoreet salkopavut on kypsennettävä keittämällä muutama minuutti ennen nauttimista.
Keltainen salkopapu
Pavut ovat myös hyviä B-vitamiinien, raudan, kaliumin, magnesiumin, sinkin ja fosforin lähteitä. Tuoreet salkopavut on kypsennettävä keittämällä muutama minuutti ennen nauttimista.
Liila salkopapu
Liilan salkopavun miltei musta väri tuo lautaselle dramatiikkaa. Tuoreet salkopavut on kypsennettävä keittämällä muutama minuutti ennen nauttimista.
Vesimeloni
Halikonjokinotkossa kasvanut vesimeloni vaatii pitkän kasvukauden, mutta on siitä syystä ulkomaista melonia makeampi. Vesimelonit kypsyvät elo-syyskuussa.
Verkkomeloni
Verkkomelonin pinta on nimensä mukaisesti verkkomainen. Hedelmäliha on aromaattisen makea. Avattu meloni tulee syödä muutaman päivän kuluessa.
Hunajameloni
Kypsä hunajameloni on pehmeä, mehukas ja maultaan mieto. Melonit nautitaan tuoreena, mutta kuorta ei syödä.
Säilöntäkurpitsa
Säilöntä-, jätti-, talvi-, tai Halloween-kurpitsa. Komealla loppuvuoden symbolilla on monta nimitystä. Upean värinen kuori kätkee sisälleen täyttävän hedelmälihan sekä syötäviä rautapitoisia siemeniä.
Spagettikurpitsa
Spagettikurpitsan nimi tulee hedelmälihasta, joka irtoaa kypsennettäessä spagettimaiseksi nauhaksi. Maku on mieto ja sopii patoihin ja keittoihin tai pastan tavoin lisäkkeeksi.
Myskikurpitsa
Myskikurpitsa on pitkulaisen päärynän muotoinen ja väri vaihtelee persikasta keltaiseen. Myskin malto on makeaa ja sopii niin ruoanlaittoon kuin leivontaan.
Kiekkokurpitsa
Kiekkokurpitsaa kutsutaan myös Ufoksi tai Patty Paniksi. Se soveltuu kesäkurpitsan tapaan ruoanlaittoon. Kuori pehmenee kypsennettäessä ja sen voi myös syödä.
Kesäkurpitsa
Kesäkurpitsa on parasta alle 30 cm pituisena keskellä kesää. Leikattaessa kesäkurpitsaviipaleet hikoilevat. Kosteutta voi poistaa ripottelemalla leikkauspinnoille suolaa ja pyyhkimällä pisarat pois.
Hokkaidokurpitsa
Pisaranmuotoinen, kovakuorinen ja väriltään kirkkaan oranssi kurpitsa, jonka toinen kutsumanimi on japanilainen talvikurpitsa. Hedelmäliha on kiinteämaltoista ja makeaa.
Kanttarelli
eli keltavahvero on tunnetuin ruokasienemme. Kanttarelli on parasta sellaisenaan voissa paistettuna.
Suppilovahvero
”Suppis” ei vaadi esikäsittelyä ja sopii sellaisenaan kuivattavaksi tai säilöntään. Maultaan se on mieto ja sopii sekä leivontaan että ruoanlaittoon.
Mustatorvisieni
Monien mielestä yksi parhaista ruokasienistä, joka muistuttaa mustaa torvea. Mustatorvisieniä kerätään elokuulta lokakuulle.