Tuotteet

Tuotteemme kypsyvät avomaalla eri aikoihin. Kasvihuoneissa mansikat alkavat kypsyä huhtikuussa ja eri lajikkeet antavat satoa pitkälle syksyyn. Loppukesästä keskitymme erilaisiin meloneihin ja kurpitsoihin, joihin kehittyvät upeat maut valoisan kesän ansiosta. Syksyllä keräämme myös metsämarjoja ja sieniä.

Kesän edetessä kannattaa seurata somekanaviamme, jotta tiedät minkä tuotteen sesonki on parhaimmillaan.

raparperimehu

Raparperimehu

Rannikon puutarhan raparpereista kylmäpuristamalla valmistettu mehutiiviste sopii sellaisenaan niin lapsille kuin aikuiseen makuun ja pohjaksi monenlaisiin juomiin. Laimennussuhde 1+3. 

mansikkamehu

Mansikkamehu

Mansikkamehussa maistuu kesä ja Rannikon mansikat. Mansikkamehutiiviste on valmistettu kylmäpuristamalla, jolloin vitamiinit säilyvät parhaiten ja maku on raikas. Laimennussuhde 1+2. 

glögi

Glögi

Joulun makuinen mustaherukka-mansikkaglögi Rannikon puutarhan marjoista. Glögitiiviste on riittoisaa, laimennussuhde on 1+3.

mansikka
Mansikka

Mansikkaa saadaan avomaalta keskikesällä ja kasvihuoneesta jopa huhtikuusta lokakuulle asti.

mustaherukka
Mustikka

Metsämustikat alkavat kypsyä

heinäkuun puolivälissä. 

puolukka
Puolukka

Puolukkaa saadaan kerättyä lähimetsistä syksyllä, elokuun lopulta lokakuulle.

punaherukka

Punaherukka

Punaherukka on kirpeä marja, väriltään kirkkaanpunainen ja pehmeä. Punaherukat eivät säily pitkään poimimisen jälkeen, joten ne kannattaa käyttää heti tai pakastaa. 

mustaherukka

Mustaherukka

Mustaherukka on hyvä C-vitamiinin lähde. Maistuu sellaisenaan mutta sopii säilöttäväksi pakasteena, hillona tai mehuna.

valkoherukka

Valkoherukka

Valkoherukka on punaherukan makeampi ja vähemmän kirpeä muunnos. Syödään muiden herukoiden tavoin sellaisenaan tai säilötään.

vadelma
Vadelma

Vadelman kuori on ohut ja rikkoutuu herkästi. Ne kannattaa syödä tai säilöä nopeasti, sillä ne säilyvät poiminnan jälkeen vain muutaman vuorokauden. Puutarhavadelma kypsyy heinä-elokuussa. 

Pensasmustikka

Isokokoinen marja on metsämustikkaa makeampi. Sininen väriaine on ainoastaan kuoressa, joten se ei tahraa niin kuin metsämustikka. Pensasmustikat kypsyvät elo-syyskuussa.

Hunajamarja
Hunajamarja

Hunajamarjapensas on toiselta nimeltään marja- tai makeasinikuusama. Terveellisyytensä ansiosta sitä kutsutaan ikuisen nuoruuden marjaksi. Mehukkaat, makeanhappamat marjat kypsyvät kesä-heinäkuussa.

karviaismarja

Karviainen

Karviaismarja kypsyy samoihin aikoihin kesällä kuin herukat. Karviaiset maistuvat parhaalta sellaisenaan syötynä.

Tyrnimarja

Tyrnimarja on hapokas terveyspommi jota kannattaa pakastaa tai mehustaa talven varalle.

Raparperin varret

Raparperi

Raparperi on monipuolinen ja se kasvattaa varsia pitkälle kesään. Hapokas raparperi on tuttu leivonnaisista, mutta sopii yhtä hyvin myös suolaisten ruokien kylkeen. 

herneenpalkoja
Tarhaherne

Kasvatamme pelloillamme tarhahernettä ja herne avaa alkukesällä mansikan kanssa avomaan satokauden.

kasvihuone
Taimien esikasvatus

Todellista lähiruokaa!

Istutamme siemenet ja esikasvatamme vihannesten taimet omissa kasvihuoneissa Halikon kirkon tuntumassa.   

Avomaankurkku

Avomaankurkusta valmistetaan kesäisiä hölskykurkkuja ja etikkaan säilöttynä niissä maistuu kesä talvellakin. 

vihreä papu

Vihreä salkopapu

Pavuissa on runsaasti proteiinia ja kuitua. Tuoreet salkopavut on kypsennettävä keittämällä muutama minuutti ennen nauttimista.

keltainen papu

Keltainen salkopapu

Pavut ovat myös hyviä B-vitamiinien, raudan, kaliumin, magnesiumin, sinkin ja fosforin lähteitä. Tuoreet salkopavut on kypsennettävä keittämällä muutama minuutti ennen nauttimista.

Liila salkopapu

Liilan salkopavun miltei musta väri tuo lautaselle dramatiikkaa. Tuoreet salkopavut on kypsennettävä keittämällä muutama minuutti ennen nauttimista.

Vesimeloni

Halikonjokinotkossa kasvanut vesimeloni vaatii pitkän kasvukauden, mutta on siitä syystä ulkomaista melonia makeampi. Vesimelonit kypsyvät elo-syyskuussa.

verkkomeloni

Verkkomeloni

Verkkomelonin pinta on nimensä mukaisesti verkkomainen. Hedelmäliha on aromaattisen makea. Avattu meloni tulee syödä muutaman päivän kuluessa.

Hunajameloni

Kypsä hunajameloni on pehmeä, mehukas ja maultaan mieto. Melonit nautitaan tuoreena, mutta kuorta ei syödä.

säilöntäkurpitsa
Säilöntäkurpitsa

Säilöntä-, jätti-, talvi-, tai Halloween-kurpitsa. Komealla loppuvuoden symbolilla on monta nimitystä. Upean värinen kuori kätkee sisälleen täyttävän hedelmälihan sekä syötäviä rautapitoisia siemeniä.

Spagettikurpitsa

Spagettikurpitsan nimi tulee hedelmälihasta, joka irtoaa kypsennettäessä spagettimaiseksi nauhaksi. Maku on mieto ja sopii patoihin ja keittoihin tai pastan tavoin lisäkkeeksi.

myskikurpitsa
Myskikurpitsa

Myskikurpitsa on pitkulaisen päärynän muotoinen ja väri vaihtelee persikasta keltaiseen. Myskin malto on makeaa ja sopii niin ruoanlaittoon kuin leivontaan.

kiekkokurpitsa
Kiekkokurpitsa

Kiekkokurpitsaa kutsutaan myös Ufoksi tai Patty Paniksi. Se soveltuu kesäkurpitsan tapaan ruoanlaittoon. Kuori pehmenee kypsennettäessä ja sen voi myös syödä.

kesäkurpitsa

Kesäkurpitsa

Kesäkurpitsa on parasta alle 30 cm pituisena keskellä kesää. Leikattaessa kesäkurpitsaviipaleet hikoilevat. Kosteutta voi poistaa ripottelemalla leikkauspinnoille suolaa ja pyyhkimällä pisarat pois.

Hokkaidokurpitsa

Hokkaidokurpitsa

Pisaranmuotoinen, kovakuorinen ja väriltään kirkkaan oranssi kurpitsa, jonka toinen kutsumanimi on japanilainen talvikurpitsa. Hedelmäliha on kiinteämaltoista ja makeaa.

Kanttarelli

eli keltavahvero on tunnetuin ruokasienemme. Kanttarelli on parasta sellaisenaan voissa paistettuna.

suppilovahvero

Suppilovahvero

”Suppis” ei vaadi esikäsittelyä ja sopii sellaisenaan kuivattavaksi tai säilöntään. Maultaan se on mieto ja sopii sekä leivontaan että ruoanlaittoon.

mustorvisieni

Mustatorvisieni

Monien mielestä yksi parhaista ruokasienistä, joka muistuttaa mustaa torvea. Mustatorvisieniä kerätään elokuulta lokakuulle.